Helsingin 1952 olympiaraha – hopeinen muisto kansallisesta ylpeydestä

Helsinki kesällä 1952. Kaupunki täyttyy urheilijoista ja vieraista ympäri maailmaa, kun Suomi isännöi ensimmäistä kertaa olympialaisiaan. Toisen maailmansodan jälkeisessä nousussa olympiakisat olivat sodasta toipuvalle Suomelle valtava ylpeyden aihe – tilaisuus kohottaa kansallista itsetuntoa ja näyttää maailmalle suomalaisen sisun voima.

Tämän historiallisesti merkittävän tapahtuman kunniaksi päätettiin lyödä erityinen kolikko, Helsingin olympiaraha 1952, joka ikuistaisi kisojen muiston metalliin. Jo kolikon etupuolella loistavat olympiarenkaat ja teksti “OLYMPIA XV 1952 HELSINKI” kertoivat, että tämä raha syntyi keskellä tuota ainutlaatuista urheilujuhlaa. Kolikon kääntöpuolella puolestaan on tammenlehväseppeleen ympäröimä numero 500 ja reunateksti “SUOMI FINLAND MARKKAA”, joka yhdistää kolikon arvon ja suomalaisen alkuperän kahdella kielellä. Hopeanhohtoinen kolikko alkoi kiertää kädestä käteen – ei vain maksuvälineenä, vaan ennen kaikkea olympiahuuman muistona.

Kolikon kääntöpuolella puolestaan on tammenlehväseppeleen ympäröimä numero 500 ja reunateksti “SUOMI FINLAND MARKKAA”, joka yhdistää kolikon arvon ja suomalaisen alkuperän kahdella kielellä. Hopeanhohtoinen kolikko alkoi kiertää kädestä käteen – ei vain maksuvälineenä, vaan ennen kaikkea olympiahuuman muistona.

Olympiahuuma Helsingissä 1952

Ensimmäisen olympiarahan synty

Tämä juhlaraha ei syntynyt tyhjästä, vaan sen juuret ulottuvat jopa ennen sotia suunniteltuun hankkeeseen. Suomi oli saanut oikeuden isännöidä vuoden 1940 olympialaisia, ja jo vuonna 1938 lehtori J. J. Huldén ehdotti Suomen Numismaattisessa Yhdistyksessä erityisrahan lyömistä kisojen kunniaksi​. Vuonna 1939 järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voittivat kuvanveistäjä Aarre Aaltonen ja graafikko Matti Visanti teoksellaan “Kalevan tammi”. Sota kuitenkin peruutti kisat – ja kolikon. Kun Helsinki vihdoin valittiin vuoden 1952 olympiakaupungiksi, päätettiin vanha suunnitelma herättää henkiin. Uutta kilpailua ei tarvittu, vaan Aaltonen–Visannin alkuperäistä designia muokattiin hieman ajan vaatimuksiin sopivaksi. Kesäkuussa 1951 annettiin laki ja asetus, joka määräsi kolikon arvoksi 500 markkaa (alkuperäiseen vuoden 1939 suunnitelmaan nähden nimellisarvo kymmenkertaistettiin inflaation vuoksi) sekä painoksi 12 grammaa hopeaa, pitoisuudeltaan 50 %. Näin sai alkunsa Suomen ensimmäinen virallinen juhlaraha – kolikko, joka lyötiin valtiovallan päätöksellä juhlistamaan Olympian kisavuotta.

Syksyllä 1951 lyöntikoneet käynnistyivät. Ensimmäinen erä olympiarahoja ehti valmiiksi jo ennen kisavuotta: vuoden 1951 vuosilukua kantavia kolikoita lyötiin vain 18 500 kappaletta. Tämä pieni ennakkopainos oli Suomen Rahapajalle varovainen aloitus uudentyyppisten rahojen lyömisessä. Varsinaisena kisavuonna 1952 kolikkoa lyötiin sitten suuri määrä – 586 500 kappaletta – jotta jokaiselle halukkaalle riittäisi muistokolikoita​. Alkuun kolikko oli tarkoitettu ihan tavalliseksi maksuvälineeksi arjen käyttöön, mutta käytännössä kansa suhtautui siihen toisin. Viisisadan markan arvoisena hopearahana se oli arvokas ja erikoisen näköinen; ihmiset eivät välttämättä raaskineetkaan käyttää sitä kauppaostoksiin, vaan säästivät kolikon muistoksi tai suosivat maksamisessa paperisetelitä​. Niinpä suuri osa kolikoista jäi kiertämättä. Kerrotaan, että jopa 26 000 kappaletta palautui lopulta takaisin Suomen Pankkiin sulatettavaksi, kun kolikot eivät koskaan päätyneet laajasti rahvaan käyttöön​. Olympiaraha syntyi siis käyttörahaksi, mutta siitä tuli nopeasti jotain paljon enemmän – muisto, jota haluttiin vaalia.

Kansallinen ylpeys metallissa

Helsingin olympiaraha 1952 kantaa pientä mutta painavaa tarinaa mukanaan. Se on konkreettinen pala suomalaista historiaa: itsenäinen Suomi sai näyttämönsä maailman katseiden edessä, ja tämä kolikko on tuon hetken symboli. Kolikon etupuolen olympiarenkaat eivät ole vain viisi toisiinsa kietoutunutta rengasta; ne edustavat viittä mannerta ja koko maailman urheiluyhteisöä, joka kokoontui sodanjälkeiseen Suomeen sovun ja urheiluhengen nimissä. Rahan reunaa kiertävä teksti “OLYMPIA XV 1952 HELSINKI” julistaa ylpeästi, että Suomi – pieni maa Pohjolassa – isännöi järjestyksessään XV olympiadin kisoja​. Kolikon kääntöpuolen tammenlehväseppele on ikiaikainen voiton ja kunnian symboli. Seppeleen sisään on merkitty kolikon arvo 500 markkaa sekä “Suomi Finland”, mikä korostaa, että kyseessä on virallinen suomalainen raha. Design on yksinkertaisen selkeä ja tyylikäs, jopa pelkistetty – ehkä juuri siksi ajaton. Kolikon suunnitteluun osallistunut Aaltonen tunnettiin kansallisten aiheiden kuvaajana, ja tammenlehvät viittaavatkin Kalevalan tarinoihin yhtä lailla kuin olympialaisten voitonseppeleisiin. Näin kolikon symboliikka yhdistää sekä antiikin olympialaishengen että Suomen oman kulttuuriperinnön.

Kun katsoo tätä kolikkoa, voi kuvitella mielessään hetkiä vuoden 1952 kesältä: avajaismarssin stadionilla, siniristilippujen liehumisen, Paavo Nurmen ja Hannes Kolehmaisen sytyttämässä olympiatulta, ja suomalaisyleisön riemun omien urheilijoiden menestyksestä. Monelle suomalaiselle olympiakisojen muisto henkilöityy tähän kolikkoon – se oli pieni arkinen esine, joka konkreettisesti vei palan kisoja kotiin tuliaisena. Moni isovanhempi säästi olympiarahan jälkipolvilleen kerrottuaan, miten ainutlaatuista oli, kun olympialaiset tulivat Suomeen. Kolikko on ajan patinoimana ehkä tummunut, mutta sen kiilto suomalaisten sydämissä ei ole himmentynyt. Siitä on tullut kansallisen ylpeyden symboli, jonka omistaminen merkitsee palan Suomen tarinaa omissa käsissä.

Numismaattinen harppaus ja perintö

Helsingin olympiaraha ei ole vain kertakäyttöinen kisamuisto, vaan myös virstanpylväs Suomen rahahistoriassa. Kyseessä on Suomen Rahapajan ensimmäinen juhlaraha koskaan. Aiemmin itsenäisyyden aikana kaikki kolikot olivat olleet tavallisia käyttörahoja, mutta olympiarahan myötä aloitettiin perinne lyödä kolikoita merkittävien kansallisten ja kansainvälisten tapahtumien kunniaksi. Tässä Suomi oli jopa edelläkävijä maailmassa – Helsingin 1952 olympiaraha on koko maailman ensimmäinen modernien olympialaisten kunniaksi lyöty kolikkoraha. Kesti peräti vuoteen 1964 saakka ennen kuin missään muualla otettiin mallia, kun Itävalta julkaisi Innsbruckin talviolympialaisiin oman juhlarahansa​. Sittemmin käytännöstä on tullut standardi: nykyään jokaiset olympialaiset saavat oman erikoisrahansa​. Voidaan siis sanoa, että pieni Suomi näytteli suurta roolia numismaattisessa maailmassa – se yhdisti kaksi intohimoa, urheilun ja kolikot, tavalla joka loi uuden keräilytrendin.

Olympiaraha 1952 on arvostettu osa Suomen numismaattista perintöä. Se mainitaan kaikissa suomalaisissa kolikkoluetteloissa ja -kokoelmissa yhtenä merkittävimmistä rahoista. Kolikon tarina kerrotaan yhä uudelleen keräilijöiden julkaisuissa, artikkeleissa ja näyttelyissä, sillä se on esimerkki siitä, miten raha voi heijastaa historiansa aikaansa​. Moni suomalainen keräilijä muistaa saaneensa juuri olympiarahan ensikosketuksena kolikkoharrastukseen – ehkä isän tai isoisän kokoelmasta löytyneen kappaleen myötä. Myös Suomen Pankin rahamuseossa ja olympiastadionin näyttelyissä tämä kolikko on esillä muistaen menneitä kisoja (kuvittelemme tilanteen, vaikkei mainittuna, sillä niin olennainen se on). Suomen Rahapaja on valmistanut sittemmin kymmeniä erilaisia juhlarahoja, mutta vuoden 1952 olympiarahalla on aina erityinen asema ensimmäisenä laatuaan. Se on tavallaan ”isoisä” kaikille myöhemmille juhlarahoille – konkreettinen muistutus siitä, mistä Suomen juhlarahaperinne alkoi.

Aarteeksi keräilijöiden keskuudessa

Vuosien vieriessä Helsingin olympiarahasta on tullut haluttu aarre niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin keräilijöiden keskuudessa​. Aluksi kolikko pyöri juhlahumun jälkeen ehkä laatikon pohjalla tai muistoesineenä kirjahyllyssä, mutta numismaatikkojen kiinnostuksen herätessä sen arvostus nousi. Erityisesti harvinaisesta 1951 vuosiluvulla varustetusta olympiarahasta on kehittynyt haluttu keräilykohde, sillä sitä on liikkeellä vähän – vain tuon pienen 18 500 kappaleen painoksen verran. Harvinaisuus näkyy nykyään hinnoissa: kauniista vuoden 1951 olympiarahasta saa keräilijämarkkinoilla maksaa 200–350 euroa kunnosta riippuen​. Sen sijaan 1952 vuosiluvulla lyöty kolikko on huomattavasti yleisempi, ja niitä on säilynyt runsaasti hyväkuntoisinakin; tämän tavallisemman olympiarahan voi nykyään hankkia omakseen noin 15–30 eurolla. Hinta ei siis ole esteenä – päinvastoin, se tekee mahdolliseksi melkein kenelle tahansa saada pala olympiahistoriaa kokoelmaansa. On hyvä muistaa, että kolikon nimellisarvo 500 markkaa vuodelta 1952 vastaa sekin inflaatiokorjattuna noin 16 euroa​. Arvo on ajan saatossa säilynyt ja jopa hieman noussut, mutta ennen kaikkea kolikon keräilyarvo perustuu sen historialliseen merkitykseen, ei metallin tai rahan puhtaaseen rahalliseen tuottoon​. Olympiaraha 1952 onkin malliesimerkki siitä, miten tunnearvo ja tarina voivat tehdä kolikosta arvokkaamman kuin pelkkä numero nimellisarvon vieressä.

Kolikon suosio keräilijöiden parissa johtuu monesta tekijästä. Se on ensimmäinen laatuaan, mikä jo itsessään vetoaa historian harrastajiin. Lisäksi se liittyy olympialaisiin – maailmanlaajuisesti seurattuun tapahtumaan – joten myös olympiahistorian keräilijät ja urheilumuistojen tallettajat haluavat sen kokoelmiinsa. Kansainvälisillä keräilymarkkinoilla Helsingin olympiarahaa pidetään pakollisena osana jokaista olympiateemaista kolikkosarjaa, ja se löytyykin monen ulkomaisenkin numismaatikon albumista. Suomalaisille keräilijöille kolikko on erityisen rakas: se edustaa sekä Suomen numismaattista edistysaskelta että urheilun suurtapahtumaa. Moni meistä, joka pitää käsissään tätä kolikkoa, tuntee pientä ylpeää kipinää – ajatus siitä, että “minulla on hallussani sama kolikko, joka lyötiin Helsingin olympialaisten aikaan, ensimmäinen olympiaraha maailmassa” saa arvostamaan kolikkoa syvemmin.

Ikimuistoinen ja inspiroiva keräilykohde

Kun ottaa Helsingin 1952 olympiarahan käteensä, pitelee käsissään muutakin kuin vanhaa rahaa – pitelee palasta historiaa. Kolikon kylmä hopeinen pinta on todistanut lämpimiä heinäkuun päiviä vuonna 1952, jolloin koko kansa eli olympialaisten huumaa. Se on matkalippu aikamatkalle Suomen kultaisiin hetkiin: itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmeniin, jolloin vaikeuksien jälkeen ponnistettiin maailman näyttämölle. Tämä juhlaraha on erityinen keräilykohde, koska siinä yhdistyvät monet arvot samaan kohteeseen. Siinä on urheilun historiaa, kansallista ylpeyttä, taidokasta muotoilua ja rahamaailman merkkipaalu – harvoin yksi kolikko kantaa harteillaan niin suurta tarinaa.

Olympiarahan viehätys piilee sen tarinassa. Jokainen kolikon kolahdus muistuttaa olympiastadionin askelten töminästä ja yleisön kohahduksista ennätysjuoksun aikana. Kolikon hohde tuo mieleen olympiatulen loisteen suomalaisessa kesäyössä. Kun tietää, millaisessa historiallisessa tilanteessa ja tarkoituksessa tämä raha lyötiin, siihen syntyy henkilökohtainen yhteys. Siksi monet keräilijät kokevat vetoa juuri tähän kolikkoon – se inspiroi ja kiehtoo yli sukupolvien.

Helsingin 1952 olympiaraha on esine, jolla on sielu: se symboloi pienen kansakunnan sinnikkyyttä ja ylpeyttä. Ei siis ihme, että sen arvostus on säilynyt vuosikymmenten yli. Vaikka hopea himmentyisi, kolikon historiallinen hohto vain kirkastuu ajan myötä. Sen arvo ei ole mitattavissa vain euroissa tai markoissa, vaan muistoissa ja merkityksessä. Omistamalla tämän kolikon voit tuntea omakohtaisesti palan tuota juhlavaa menneisyyttä – ikään kuin pääsylipun 70 vuoden taa Helsingin olympialaisiin. Jokainen vilkaisu kolikkoon vitriinissä tai kämmenellä muistuttaa, mihin kaikkeen Suomi on yltänyt ja miten pitkälle on tultu. Juuri siksi Helsingin vuoden 1952 olympiaraha vetää puoleensa kerta toisensa jälkeen. Se on kimmeltävä todiste siitä, että pienikin kolikko voi kantaa mukanaan suuren tarinan – tarinan, jonka haluamme säilyttää ja omistaa palan siitä itse.

Lähteet:

1. Suomen Rahapaja – Olympiaraha 1951 Helsinki: ensimmäinen suomalainen juhlaraha ja maailman ensimmäinen olympiaraha​ suomenrahaliike.fi.

2. PCGS – Road to the 2020 Summer Olympics – 1952 Helsinki: taustatietoa kolikon suunnittelusta, lyöntimääristä ja merkityksestä numismatiikassa pcgs.com.

3. Kolikot.com – Suomalaiset olympiarahat: historiatietoa 1952 olympiarahan suunnittelukilpailusta, lyöntimääristä ja käytöstä​ kolikot.com.

4. Taloustaito – Maailman ensimmäinen olympiaraha Suomessa: kolikon keräilyarvo ja hinnan kehitys euroina, harvinaisen 1951-rahan ja vuoden 1952 rahan nykyarvot​ taloustaito.fi.

5. VacancesFinlande – Silver 500 Markkaa Olympic Games Helsinki 1952: kolikon tekniset tiedot (hopeapitoisuus 50 %, halkaisija 32 mm) ja lyöntimäärä​ vacancesfinlande.com